Pajuja paastoon

Heips🙋‍♀️

Laskiaisesta alkaa paaston aika, joka päättyy Pääsiäisenä. Niinkuin kirkollisesta näkökulmasta katsottuna. Median näkökulmasta paastot alkavat aina uuden vuoden alussa, jolloin joulukinkut sulatetaan. Ja keväällä, jolloin rantakuntoa tavoitellaan. Niin ja sitten syksyllä, jolloin kesäkiloista pitää päästä eroon. Usein laskiaisena olen aloittanut itsekkin paaston. Aikaisempina vuosina olen paastonnut ainakin suklaasta, kännykän käytöstä, autolla ajamisesta ja jälkiruokakekseistä. Tai ainakin  yrittänyt vähentää, jos ei nyt ihan kokonaan lopettaa. Nyt laskiainen tuli ja meni, enkä muistanut aloittaa minkään sortin lopettamista🤷‍♀️. Mutta kai näin puolessa välissä paastonaikaa voi vielä yrittää. Päätän aloittaa terveellisemmän elämän ja lopetan kahvin juonnin. Tai ainakin vähennän. 

Niinpä heti seuraavana päivänä juon aamukahvia vain kaksi mukillista. Ja loput kaksi mukillista vasta aamulenkin jälkeen🤭. Auringon noustessa lämmittämään ulkoilmaa, innostun roudaamaan ojallisen pajun oksia takapihalle. Aikani pihalla puuhasteltuani, on pakko mennä keittämään kahvia. Säännöllisestä työelämästä jäljelle on jäänyt elimistöön kello kympin kahvi. Tai pari, kolme kuppia kahvia. No jatkan kahvin vähentämistä iltapäivällä. Parkkeeraan itseni termarin ja oksien kanssa pihalle aurinkoon ja jatkan väsäämistä. Sieluni silmissä näen rakentavani hienon, upean pääsiäispupun, nyt pajun oksista edellisvuosien sammalpupujen sijasta. 
Mietin oksien kiinnittämistä toisiinsa. Aikaisempina vuosina olen letittänyt valtoimenaan hakkuun jälkeen kasvaneita pihlajia ja koivuja toisiinsa tehden niistä pikku peuroja. Tai pikku lampaita. Muutamia vuosia taaksepäin meillä oli kesälampaita (yleensä vastuullisilla aikuisilla on kesälapsia, joten se meidän perheen vastuullisuudentunnosta😄), jotka hoitivat tehokkaasti pienten lehtipuiden villiintymisen. Kesälampaiden poistuttua takapihalta, tilalle on noussut punottuja nelijalkaisia. Letitys ei onnistu, jos ei ensin saa tuettua oksia aloilleen. Salaa aviopuolison tilpehöörilaatikolla hetken pyörittyäni, saankin loistoidean; ta-daa! En teekkään pupua vaan kunnon vuohipukin sarvineen päivineen. Sillä silmiini osuneet polkupyörän jotkin kiinnikkeet ovat juuri hyvät "sorkkien" kiinnipitämiseen. Kiinnitän niillä pajunoksat neljään osaan ja isken jalat -siis tulevan pukin jalat -syvälle lumeen niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. 
Kello on yht'äkkiä kaksitoista enkä ole päässyt puusta pitkälle (vitsi-hah hah). Sormet ovat muuttuneet kömpelöiksi ja aivan valtava väsymys iskee jalkoihin. Kerään itseni ja termarini ja painun päiväunille. Vähennän kahvinjuontia heti päikkäreiden jälkeen🙄.

Reilun tunnin levon jälkeen menee hetki, jos toinenkin, ennenkuin olen hereillä. Ja päiväunien jälkeen menee kupillinen kahvia, jos toinenkin, ennenkuin olen kunnolla hereillä. Kolmatta mukillista juodessani muistan paaston ajalle asettamani tavoitteen- kahvin🤦‍♀️. No eipä kallista ainetta voi hukkaankaan heittää ja kaadan loputkin kahvit kurkusta alas, ennen kuin lähden pihalle. Pääsiäispupu odottaa. Eikun pääsiäispukki😄.

Pujotan pajun oksia ristiin rastiin ja välillä tarkastelen luomusta kauempaa. Kyllä. Dinosaurukselta näyttää😄. Pää on valtava, mutta muuten vuohi näyttää nälkäiseltä ja laihalta. Ihan ymmärrettävää, sillä näin talvella on vähemmän saatavilla purua rinnan alle ja onhan nyt vielä paaston aikakin. Hommat pihalla keskeytyy, kun muu perhe saapuu kotipihalle ja menen keittämään heille sitä kahvia. No tottakai kupillisen juon vielä itsekin. Kaksi😬.

Letitän pukille valtavat sarvet. Ihan noin vain ei paju suostu muotoutumaan kaarelle, joten pakko pyörittää rautalankaa ympärille. Sarvien kiinnitys nostaa pään yläpuolelle kysymysmerkkejä. Monta kiinnitysyritystä rautalangalla ja pajunoksilla. Viimein löydän mieleiseni ratkaisun; ruuvaan pulteilla kiinni seinäkoristepuun muovilehden silmäksi, ja vastakappaleeksi löydän sieltä tilpehöörilaatikosta jonkinlaisen metallilevyn. Sarvi kiinnittyy tiukasti näiden väliin. Ja oletushan oli, ettei näillä polkupyörän osilla enää mitään laillista virkaa olisi ollutkaan🤣.
Pukki on valmis ennenkuin aurinko laskee. Siinä se nyt pällistelee pihan kiviaidalla ohikulkijoille. Pääsiäispukki, vaikka pääsiäiseen on vielä aikaa monta viikkoa. Niinpä paaston aikaakin on jäljellä vielä monta viikkoa. Aloitan kahvin juonnin vähentämisen heti huomenna.
Tai ainakin yritän muistaa aloittaa😄. 

Aivan loistavaa, kun jaksoit lukea paastopäivästäni. Pajupäivästäni? Pääsiäispukkipäivästäni? Kierrätys jäi tänään muutamaan vanhaan polkupyöräosaan. Pidäthän itsesi hereillä, kahvilla tai ilman ja aloita lopettaminen. Siis paastoa jostain, vähennä jotain tai ainakin yritä vähentää. Ihan sama. Pääsiäinen tulee kuitenkin, joten rip rap rairuoho-ostoksille.

🙋‍♀️paula





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eläkeläinen kiikkustuolissa

Kasaria

Talven lyhty ja kesän kasvihuone